 | | |
Aikaa on vierähtänyt viime päivityksestä. Kiirettä on piisannut, mutta yritän ryhdistäytyä :)
Tein 23. maaliskuuta valtuustoaloiteen siirtymisestä energiansäästöloisteputkien käyttöön Kotkan kaupungin toimipisteissä. Aloitteesta ja sen etenemisestä voit lukea lisää Lamppualoite sivulta.
|
Vaaleista on jo 1,5 kuukautta ja kiirettä on ollut. Aloitin uuden harrastuksen Helsingissä ja koulussa on ollut kiirusta (2 päivää Kotkassa + 2 päivää Helsingissä). Minut valittin Reilun kaupan puolesta Repu ry:n hallitukseen ja olen nyt ensi vuoden ainakin KV-vastuuhenkilö; seurailen lähinnä kansainvälistä toimintaa ja osallistun siihen...suurin ja kiinnostavin tapahtuma johon toiv. pääsen mukaan on keväällä Kreikassa järjestettävä kansainvälinen seminaari.
Marraskuussa perustettiin myös uusi yhdistys = Viite - Tieteen ja teknologian Vihreät ry, jonka hallitukseen myös kuulun vuonna 2009. Jatkan Kotkan Vihreiden hallituksessa vielä ainakin ensi vuoden ja minut valittiin viime viikolla Kaakkois-Suomen Vihreiden varapuheenjohtajaksi vuodelle 2009. Vihreiden ympäristötyöryhmä työllistää ainakin kevään ajan melko voimakkaasti uuden ohjelman laatimisen vuoksi...
Kuntapolitiikassa luottamusmiespaikat ovat vielä jakamatta, joten siitä lisää myöhemmin.
Kiirettä siis piisaa perheen, koulun, luottamustehtävien ja ehkä välillä myös työn vuoksi. Harrastaakkin yritän ehtiä ja uusi laji onkin onneksi sellainen jota voi välineen hommattuaan harrastaa myös kotosalla aina kun ehtii ja jaksaa ;) Lihakset kun pitäisi saada pidettyä tän kaiken tulevan kokousrumban keskellä kunnossa ettei selkä hajoa kiireessä.
Kieltämättä hieman pelottaa tuliko haukattua liian suuri pala, mutta uskon selviytyväni kunnialla kaikista tehtävistäni enkä todellakaan aio pettää tukijoideni luottamusta. Intoa piisaa ja lisävastuu tuo haastetta ja motivoi.
Pitää vielä kertoa rakkaasta 3,5 vuotiaasta pojastani joka Olipa kerran Planeetta maa - sarjan innoittamana haluaa avaruustutkijaksi, muistuttaa pikkusiskoa valojen rämppäämisestä ja energian tuhlaamisesta (maapallo kärsii eikä siitä oo kivaa), puhuu reilusta kaupasta, uhatuista meristä ja ekosysteemistä...voih, olen niin ylpeä pojastani ja ei en ole aivopessyt lastani...hän on aidosti kiinnostunut ja Olipa kerran...-sarjat ovat loistavia.
|
Nöyrä kiitos kaikille minua tukeneille ja erityisesti äänestäneille.
111 ääntä sain ja erittäin tyytyväinen olen. Äänimäärä on käsittämätön siinäkin mielessä että olin ensimmäistä kertaa ehdolla enkä kovin kummoisesti kampanjoinut ja uskokaa tai älkää on äärettömän vaikea käsittää että ventovieraat ihmiset äänestävät juuri minua.
Vaikka valtuustopaikka ei minulle auennutkaan niin 1. varavaltuutettu minusta tuli ja aikomukseni on hakea myös luottamusmiespaikkaa kun vaan tiedetään mitä paikkoja on haettavissa 
KIITOS VIELÄ.
|
Alea iacta est - arpa on heitetty.
Muuta en voi tässä vaiheessa tehdä kuin kiittää kannustuksesta ja mahtavasta palautteesta. Olen yllättynyt ja iloinen. Illalla kävimme jakamassa vielä viimeiset mainokset ja nyt voin vain odottaa.
Huomenna sitten nähdään tuleeko niitä ääniä, kuinka paljon ja riittääkö ne valtuustoon asti. Siitäkin huolimatta että valtuustopaikka ei mulle avautuisi olen erittäin iloinen saamaani palautteeseen ja niihin ääniin joita mahdollisesti saan.
Olen huomenna vaalilautakunnassa Langinkosken koululla. Illalla olen Kotkan Vihreiden vaalivalvojaisissa ravintola Albertissa ja toivon että te kannustajani jaksatte tulla sinne viettämään iltaa mukavaan seuraamme 
|
Uudessa Ankkurissa ja eilisessä Kymärissä julkaistiin kirjoitukseni. Lähetin kirjoituksen tylsästi otsikolla 'Merikaupunki', mutta voih olipas molemmat lehdet muuttaneet otsikon paljon hienommiksi...
Tässä kuitenkin teksti;
Kiitos Pro Äijänniemi, sunnuntai oli valaiseva. Kotka on merikaupunki, mutta millainen merikaupunki on kaupunki, jossa suurin osa kuntalaisista pääsee nauttimaan meren kauneudesta vain julkisilla uimarannoilla tai satamassa? Jotta voi olla kaupunki, tulee olla kuntalaisia. Jotta voi olla merikaupunki, tulee olla meri ja kuntalaisia. Jos erotetaan meri ja kuntalaiset toisistaan, ei ole enää kyse merikaupungista. Jotta voisimme ylpeänä käyttää 'merikaupunkia' sanan todellisessa merkityksessä, tulee jäljellä olevat rannat säilyttää ennallaan sekä suojella ja vaalia niitä niin että jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus nauttia meren ja kaupungin kauneudesta, merikaupungista.
Kymen Sanomat
Kirjoitukseni liittyy siis Äijänniemen kaavoitussuunnitelmaan.
|
Tänään putosi postilaatikoihin (sekä kodin että rempattavan talon) vaalimainoksia. Vaikka itse on ehdokkaana tuli niitä lukiessa hieman epätoivoinen olo. Samaa perussettiä jokaisella; muutosta, muutosta, kuntapalveluja, ympäristöä ja taas muutosta riippumatta puolueesta. Toisaalta on loistavaa että ajetaan samoja asioita, sillä pienellä vivahde-erolla että mikä on minkäkin puolueen linjan mukaisesti tärkeysjärjestyksessä ykkönen jne. Jos äänestäjän omakaan tärkeysjärjestys ei ole täysin selvillä, on suhteellisen vaikea etsiä itselleen se oikea ehdokas, ainakin jos pelkän vaaliflayerin tai lehtikuvan perusteella se tulee tehdä.
Kotisivut on mielestäni ehdottomasti paras keino tuoda esiin se mitä todellisuudessa on ja ajattelee. Tämä on yksi syy sille miksi en vaivautunut maksamaan yhdestäkään lehtimainoksesta: En usko lehtimainosten voimaan. En usko kenenkään äänestävän minua pelkän kuvan perusteella eikä niihin pikkiriikkisiin mainoksiin juuri mahdu sitä kaikkea mitä haluaisin sanoa. Ei edes painavimpia teesejä.
Erottuakseni tästä samojen lupausten massasta voisin ilkeämielisesti mainostaa lupaavani kaiken sen mitä muutkin, vain sillä erolla että aikomukseni on myös tehdä töitä lupausteni eteen
Toisaalta ikävä tosiasia on se että kunnanvaltuusto tekee päätökset yhdessä eikä siellä ihan yksin tehdä mitään. Jotta voi olla varma että oma ehdokas tulee ajamaan voimakkaasti juuri niitä asioita jotka itselle on tärkeitä, olisikin tärkeää löytää ehdokas joka uskaltaa avata suunsa ja seisoa sanojensa takana vaikka kaikki muut olisivat erimieltä.
Toivottavasti jokainen äänestäjä löytää sen oman ehdokkaansa ja voi olla tulevien 4 vuoden aikana tämän toimintaan tyytyväinen. Täytyy vielä lopuksi muistuttaa että viimeistä vaaliviikkoa viedään ja numero 250 tekee sen mitä sanoo Toivotaan että saamme loistavan kunnanvaltuuston Kotkaan ja paljon Vihreitä ajamaan oikeita asioita.
|
Koska me Vihreät arvostamme rehellisyyttä, haluamme julkaista kunnallisvaaliarahoituksemme avoimesti ja ajoissa.
Oma vaalirahoitukseni on suhteellisen säälittävä, tosin se kyllä nousi siitä "muutamasta kympistä" hieman korkeammaksi.
TULOT
Omat säästöt 105 € Lahjoitukset rahana 0 € Lahjoitus Vihreät Naiset järjestöltä - yhteinen vaalimainos naisehdokkaiden kanssa
Tulot yhteensä 105 €
MENOT
Vihreiden ehdokasmaksu 25 € Esitteen kopioiminen 80 €
Menot yhteensä 105 €
|
Jostain syystä näin vaalien alla ja muiden ehdokkaiden sanomisia lueskelleena alan pikkuhiljaa kypsymään lausahdukseen "kultainen keskitie". Mitä helkutin asioiden ajamista "kultaisella keskitiellä kulkeminen" muka on? Omasta mielestäni "kultaisen keskitien kulkijat" ovat niitä jotka puhuvat ympäripyöreästi, haluavat miellyttää kaikkia, pelkäävät pyllistämistä eivätkä koskaan saa mitään aikaiseksi.
Ne jotka saavat todellisia muutoksia aikaan ovat niitä "laitakatujen kulkijoita", jotka sanovat kovalla äänellä oman mielipiteensä, seisovat sanojensa takana ja hyväksyvät sen tosiasian että toiselle kun kumartaa, toiselle pyllistää.
Puuttuuko multa nöyryys vai omaanko vaan vahvat mielipiteet, mutta itse pysyn paljon mieluummkin ylpeänä "laitakadun kulkijana" ja soraäänenä kuin hyppään helpolle reitille lupaamaan kuun taivaalta joka ikiselle ihmiselle tekemättä kuitenkaan lupauksieni eteen mitään. Rohkeutta on olla eri mieltä.
|
Edelliseen kirjoitukseeni viitaten kävin tällä viikolla myös hyvin erikoisen keskustelun.
Koulussa, käytävän toiselta puolelta reilu 30 vuotias mies ilmoitti hyvin tiukasti ettei voisi vähempää arvostaa Vihreitä siksi että Vihreät ova ns. homojen ja lesbojen puolue. Hänestä on järkyttävää että Vihreät ajavat homojen asioita. Moni ehkä olisi sivuuttanut puheet täysin, mutta minä en ole sellainen. Aina voi keskustella vaikka asioista oliskin täysin päinvastasta mieltä. Hänen mielestään homous on sairaus ja huomauttassani että tuo ajatustapa ei ole tulevaisuutta hän sanoi olevansa siitä kauhuissaan. Hänestä on hirveää ajatella että pitää hyväksyä kaikki erilainen.
Sanoin omat mielipiteeni selvästi ja suoraan ja hän omansa, en provosoitunut selvistä yrityksistä huolimatta ja kas kummaa, mies siirtyi käytävän samalle puolelle, keskusteli pitkäänkin ja lopulta suostui jopa ottamaan flayerini vaikka ensin ei halunnut sitä edes katsoa. Keskustelu oli toisaalta antoisa, toisaalta hyvin hyvin masentava. Onko tällaisia ihmisiä tosiaan yhä paljonkin? Vuonna 2008? Vaikka toisen mielipiteitä on kunnioitettava, en voi millään käsittää tällaista ajatusmaailmaa.
Keskustelun päätteeksi mies pohti että jos pitäisi valita jokin puolue niin ehkä hän Perussuomalaiset valitsisi...pakko oli sanoa että en ylläty lainkaan.
Kyseinen keskustelu, viime viikolla ilmi tullut Alma Media kohu sekä muutamat radiojuontajien keskustelut saivat pohtimaan että millainen kunta Kotka on vähemmistön edustajien silmin. Millaista täällä on asua homo- tai lesboparina. Asiaa pohtiessani päätin soittaa eräälle nuorelle naiselle, joka elää parisuhteessa toisen naisen kanssa. Pariskunta on ollut yhdessä jo useamman vuoden.
Kysyin ovatko he kokeneet syrjintää tai huonoa kohtelua. Kokemukset ovat kuitenkin ONNEKSI olleet suhteellisen positiivisia; ei vuokranantajan tai muidenkaan toimesta mitään erikoista ennakkoluuloa. Hän, jonka kanssa keskustelin kertoi että sillon kun alkoi seurustelemaan tytön kanssa niin pelotti ja tuntui että on varmasti ainoa koko kaupungissa. Näin ei kuitenkaan ollut ja ihmiset olivat ymmärtäväisiä.
Ainoita negatiivisia kokemuksia on ollut jotkut Romaniporukat, jotka ovat usein nostaneet kovan metelin huomatessaan pariskunnan liikkuvan käsi kädessä. Kysyessäni onko vanhemmat ihmiset kommentoineet mitenkään, hän epäili etteivät he ehkä täysin ymmärrä että kyse on todella seurustelusta.
Voimme siis päätellä että Kotkassa on suhteellisen rauhallista ja hyvä myös vähemmistön edustajien asua. Se on loistavaa ja toivon mukaan näin on jatkossakin. Kaikkein kamalinta on jos ihminen joutuu elämään sellaisena millainen ei oikeasti ole ja olisi hirveää jos kaikki olisivat samanlaisia.
|
Kulunut viikko on ollut hektinen, mutta hyvin antoisa. Olin keskiviikkona Kotkan opiston ja nuorisovaltuuston järjestämässä vaalipaneelissa kaupungin kirjaston auditoriossa. Ensimmäinen vaalipaneeli oli Keskuskoulun ja Haukkavuoren koulun 9. luokkalaisille ja toinen Lyseon lukiolaisille.
Koko aamun jännitti taas mahdottomasti, mutta yllättävää kyllä molemmista paneeleista jäi kammottavasta tärinästä huolimatta loistava fiilis. Kysymykset olivat hyviä liittyen kouluruokailuun, opettajiin, nupukiviin (mukulakiviksi itse olen tottunut kyllä sanomaan), Vellamoon ym. Vaikka paneelien jälkeen olinkin itseeni suhteellisen tyytyväinen ei siitä kuitenkaan jäänyt mitään ns. voittajafiilistä.
Tänä aamuna kaikki muuttui; Sain Kotkan Vihreiden puheenjohtajalta, Leena Griinarilta tekstiviestin; "Jee! Upeaa Krista! Hyvä juttu lehdessä! Ensimmäinen vaalivoitto!". Pakko myöntää että ensimmäinen reaktio oli että häh, mitä kummaa, mikä juttu. Painelin sitten mieheni työpaikalle ennen kouluun lähtöä jotta sain lukea lehden ja mitä ihmettä; 9. luokkalaiset olivat äänestäneet MINUT varjovaaleissa voittoon. Loistavaa. Juttu pelasti päiväni, viikkoni tai itseasiassa koko vaalityöni. Olen niin onnellinen, sillä vaikka nämä 9. luokkalaiset eivät itse pääsekkään vielä näissä vaaleissa äänestämään niin sain varmasti hienoa mainosta ja kyllähän se nyt kertoo jotain siitä että ajan oikeita asioita, nuorissa on tulevaisuus + täytyyhän näiden nuorten olla äärettömän viisaita 
Eilen olin omalla koululla, Kyamkin Metsolan toimipisteessä jakamassa omia esitteitäni. Hieman tuli epätoivoinen olo kun huomasin että Kokoomuksen ja SDP:n pöydät notkuivat jos jonkinmoista lippusta ja itselläni oli mukana vain omia flyereita + muutama Kotkan Vihreiden mainos. Käänsimme kuitenkin samassa tilanteessa olevan Keskustan ehdokkaan kanssa tappion voitoksi ja ilmoitimme ihmisille että me emme ole niin materialistisia ja kyllä Vihreät ja Keskusta mahtuu saman pöydän ääreen....nää muut on ahneita ja omii omat Sain myös hieman provosoitua erään ehdokkaan. Mua niin ihmetyttää miksi kummassa Kokoomus on tehnyt vihreitä mainosjuttuja kun ei niillä ennen mitään vihreää ole ollut, eikö riitä että on jo Vihreät, liittyis meihin  Ärsytin myös kanssaihmisiä huomauttamalla että Vihreät on EDELLÄ, Vihreät ovat jo 20 vuotta puhuneet niistä asioista joista muut puolueet puhuu just ja just tällä hetkellä.
|
Moni ehkä haluaisi kysyä että miksi pitäisi äänestää juuri minua.
Kotka tarvitsee uusia ihmisiä, tuoreita ajatuksia ja todellisuuden tajuisia päättäjiä. Minun mielipiteitteni taustalla on ihan oikeaa kokemustakin. Harva päättäjä on nuori, äiti, opiskelija, laajaa kokemusta omaava hoitaja, joka on ensimmäiset vuotensa asunut ulkomailla, käynyt koulua Vietnamissa ja toiminut ympäristöjärjestössä. Kaiken tämän lisäksi omaan voimakkaan ulosannin ja saan kyllä sanottua sen mitä todellisuudessa ajattelen. En ole mielistelevä tai omaa etuani ajava kapitalisti vaan ihmisistä ja ympäristöstä välittävä ihminen, jolle erilaisuus on onnellisuutta.
Siksi.
|
Vihreiden loistava vaalinkampanja Rohkeutta on...
Rohkeutta on olla oma itsensä.
Rohkeutta on seisoa sanojensa takana.
Rohkeutta on puolustaa niitä joita enemmistö syrjii.
Rohkeutta on asettaa ihmisten ja ympäristön hyvinvointi rahan edelle.

|
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu antoi mahtavan mahdollisuuden meille Kyamk:n opiskelijoille ja työntekijöille mainostaa itseään Kyamk:n verkkosivuilla.
Oma esittelyni löytyy täältä kunhan kelaa alaspäin 
|
Saamme olla ylpeitä että meillä on Kotkassa ruotsinkielinen Svenska samskola, jossa lapsi oppii kieltä ja saa parhaassa tapauksessa olla samassa pihapiirissä aina päiväkoti-ikäisestä luokiolaiseen. Meillä on myös venäjänkielinen päiväkoti Petruska sekä Kotkan Suomi-Amerikkayhdistyksen Englanninkielinen leikkikoulu, joka on toiminut Kotkassa jo yli 30 vuotta. Ensin kerhotyyppisenä ja nyt jo useamman vuoden päiväkotityyppisenä kokopäiväryhmin.
Kotka haluaa olla kansainvälinen merikaupunki ja sellainen ”titteli” olisi mitä mahtavin tälle kasvavalle kaupungille. Kielet ovat rikkaus ja tänä päivänä on hyvin tärkeää osata kieliä. Monet perheet suunnittelevat ulkomaille muuttoa, monia perheitä muuttaa tänne ulkomailta ja monet haluavat vain antaa lapselle loistavat lähtökohdat uusien kielien oppimiseen.
Suomen kieli on kaunis kieli, paras mitä on, mutta suomen kielen opimme takuulla muutenkin ja eihän englanninkielinen aloitusluokka tarkoita etteikö suomea opiskella lainkaan. Se että opiskelee muita kieliä ei pois sulje suomenkielen oppimista. Se että osaa hyvin muita kieliä ei vähennä suomenkielen merkitystä.
Kotkassa on ollut englanninkielinen aloitusluokka Mussalon ala-asteella ja kokemukset siitä ovat hyviä sekä ks. luokalla olevien lasten että heidän vanhempiensa mukaan. Kotkassa on myös ollut niin sanottuja kielikylpyluokkia, joissa englannin kieli on ollut vahvassa osassa opetusta, mutta ei kuitenkaan pääkieli.
Ensimmäinen kysymys maahanmuuttajaperheillä, heidän muuttaessa Kotkaan on ”miksi täällä ei ole englanninkielistä aloitusluokkaa”. Kotkassa on paljon venäläisiä maahanmuuttajia, mutta mielestäni venäläisen aloitusluokan perustaminen ei ole niin tärkeää. Väheksymättä venäjän kieltä tai venäläisten maahanmuuttajien oikeuksia totean että englanninkielinen aloitusluokka olisi loistava vaihtoehto KAIKILLE. Englanti on ns. yleiskieli, jota puhuu suurin osa maahanmuuttajista. Englanninkieliselle aloitusluokalle takuulla laittaisi monet ulkomaalaistaustaiset vanhemmat lapsensa äidinkielestään tai tulomaastaan riippumatta aivan samoin kuin suomea äidinkielenään puhuvien lasten vanhemmat.
Tässä aihe jota pitäisi viedä raivolla eteenpäin. Englanninkielinen aloitusluokka on monena vuotena ollut suunnitelmissa, mutta se on punakynällä yliviivattu. Jos haluamme kehittää Kotkaa kansainvälisemmäksi on tämä ensimmäisiä toimenpiteitä sen aikaansaamiseksi.
|
Olen kyllästynyt siihen että vuosikausia kuntamme asioista päättämässä olleet, vähemmän nuoret viisaat aikuiset puhuvat muutoksista, mutta äänestävät aina samalla tavalla. Muutosvastarinta tyyliin "näin on tehty aina" ei vaan toimi enää. Kotka tarvitsee uusia ajatuksia, uusia näkemyksiä ja ihan täysin uudenlaisia ihmisiä jotta muutosta syntyisi.
Kotkassa on sosiaali- ja terveyspalvelut pielessä, opiskelijat joutuvat pienistä tuistaan huolimatta maksamaan järkyttävän kalliit bussimaksut täysimääräisinä ja paljon muuta...silti laitetaan monia kymmeniä miljoonia kulttuurirakentamiseen ja päättäjillä on jo suuret visiot uusista suurista hankkeista. Missä menee raja? Miksi ei ymmärretä laittaa asioita tärkeysjärjestykseen? Miksi ei laiteta täällä jo asuvien palveluja kuntoon ja paranneta viihtyvyyttä ensin ja sitten mietitä kuinka saamme lisää veronmaksajia ja turisteja kaupunkiimme? Miksi kukaan haluaisi tulla kaupunkiin, jossa asukkaat voivat pahoin?
Joukkoliikennettäkin tulisi kehittää ja energiatehokkuuden lisäämiseksi kunnan tulisi tukea rahallisesti uudisrakentajia ja remontoijia, jotta ihmiset sijoittaisivat enemmän maalämpöön, ilmalämpöpumppuihin ja aurinkoenergiaan sen sijaan että säilyttävät yhä öljykattilansa tai suoran sähkölämmityksen ainoina lämmitysmuotoina.
Tuoreet ajatukset ovat tulevaisuutta - Fossiilit vaihtoon!
|
Verta, hikeä ja kyyneleitä. No ei nyt ihan, mutta tunteja kyllä kulutettu tämän lippusen tekemiseen. Ensimmäinen oma "työni", joka tehty kuin palapeli ja kökkökoneen kunniaksi viidellä eri ohjelmalla yhdessä. No valitus sikseen sillä tyytyväinen olen. Minun oma ja kotisivuillakin käytetty tyyli jatkuu...
Flayer on siis 3/A4 kokoinen ja sitä on tarkoitus jakaa tapahtumissa, paneeleissa ym.
Mitäs sanot?

|
Ehdokasnumerot jaettiin ja minäkin sain ylläri ylläri omani. Kunnallisvaaleissa 2008 tämä nainen on siis ehdolla numerolla 250.
Olen numeroon tyytyväinen. Vaikka joku alkupään numero ehkä olis ollutkin helpompi niin onhan tuossa nyt silti sitä jotain 
|
Kuten varmasti suurin osa suomalaisista, olen myös järkyttynyt tiistaisesta ampumavälikohtauksesta Kauhajoella. En kykene edes kuvittelemaan sitä tuskaa minkä tämä on aiheuttanut omaisille ja hengissä selvinneille koulun oppilaille ja työtekijöille.
Olen jo vuosia sanonut että lasten ja nuorten pahoinvointiin tulee puuttua jo niin aikaisin kuin mahdollista. Itse päiväkodissakin työskennelleenä voin sanoa että kyllä sieltä selvästi erottui ne lapset jotka eivät kykene toimimaan suurissa ryhmissä ja varmasti kouluun mennessa luokitellaan ns. väliinputoajiksi. Pahimmassa tapauksessa käytös todetaan häiriökäyttäytymiseksi ja lapsi siirretään ns. tarkkailuluokalle. Itse olen kiitollinen siitä että näiden lasten kohdalla minun työpaikoissani asia huomattiin ja pyrittiin tekemään yhteistyötä vanhempien ja erityislastentarhanopettajien kanssa.
Minä olen vahvasti sitä mieltä että vanhempien, päiväkotityöntekijöiden, opettajien, terveydenhoitajien ja koulupsykologien tiiviillä yhteistyöllä pahoinvointi huomataan tarpeeksi ajoissa. Kotkassa kouluterveydenhuolto on jotain aivan järkyttävää. Jos ala-asteella on terveydenhoitaja käytettävissä 2 x viikossa on se aivan liian vähän. Tai kuten kuulin että (olikos se viime vuonna) Oulussa oli 1 koulupsykologi 6000 kohti niin Kotkassapa oli 1 koulupsykologi 55 000 kohti nyt meillä taitaa olla jo muutama enemmmän. Miksi ihmeessä sijoitetaan monia kymmeniä miljoonia kulttuurirakentamiseen kun täällä on asiat ihan pielessä?
En tiedä onko mulla valmiiksi asenne väärä keskustellessani opettajien kanssa, mutta tuntuu etteivät opettajat oikeasti ymmärrä kuinka tärkeää työtä tekevät. Tai siis tottakai ymmärtävät, mutta sulkevat silmänsä silti monissa asioissa. Yleistää ei saisi, mutta ikävä kyllä olen juuri nyt niin täynnä kiukkua etten muista muitakaan tilanteita.
Kysymykseen "Onko nuorten syrjäytyminen uhka Kotkassa?" vastasi eräs opettaja että "EI, sillä Kotkassa jokainen saa peruskoulun jälkeen opiskelupaikan". Eli kaikki on siis hyvin? Tekisi mieli sanoa ruma sana...onko tosiaan yleinenkin ajatus että kun saa opiskelupaikan kaikki on hyvin? Onko syrjäytymisessä kyse vain opiskelupaikasta? Mielestäni syrjäytymisen uhka on jo ekaluokkalaisella, jos luokassa on 30 lasta eikä hiljaisempi tai arempi lapsi saa raivattua tietään voimakasluonteisten oppilaiden ohi saadakseen opettajan huomion. Tai entä koulukiusaus? Minä henkilökohtaisesti muistan pahalla omaa ala-asteen opettajaani, sillä minua kiusattiin enemmän ja vähemmän säännöllisesti koko ala-asteen ajan. Mulla on ihana äiti jolle puhuin, mutta kun äitini puhui opettajalle hän EI KOSKAAN TEHNYT MITÄÄN!!!
Jos mulla ei olisi ollut luonnetta puhua äidilleni tai äitini ei olisi ollut niin suuri tuki, olisin henkisesti varmasti riekaleina. Vaikka koulusta en koskaan tukea saanut, sain kotoa sitäkin enemmän kannustusta ja tukea. Omaan tästäkin syystä voimakkaat mielipiteet eikä tapanani ole turhan päiten mielistellä ketään.
Ks. opettajan takia menetin uskoni opettajiin ja tästä syystä kehoitankin jokaista opettajaa joka päivittäin työskentelee lasten ja nuorten kanssa miettimään muutaman kerran ennen silmien ummistamista tai pään kääntämistä. Pieneltä tuntuva asia voi olla aivan liian suuri yksin apua tarvitsevan lapsen/nuoren kannettavaksi.
|
|
| |
| |
|  |  |
|